Ra(n)skasta, toinen osa

Viime torstai oli jonkinlainen hyppy kielitaidon tasolta toiselle: puhuminen ranskaksi tuntui helpommalta kuin koskaan. Viikoittaisessa kokouksessa tuutoreideni kanssa aloitin lauseita ilman varmuutta siitä, miten aikoisin ne lopettaa. Kotimatkalla autossa puhuin itsekseni ääneen, sillä oli yksinkertaisesti niin hämmentävää, että sain sanottua käytännössä kaiken, mitä mieleen juolahti. Siksi tällä viikolla on tehnyt mieli kirjoittaa jälleen kielenoppimisesta. NykyäänJatka lukemista ”Ra(n)skasta, toinen osa”

Alkuvuoden ajatuksia

Suomen pakkasten jälkeen täällä tuntuu keväältä, mikä tuo toivoa. Kymmenessä asteessa kieppuvan lämpötilan ja kaduilla solisevan veden keskellä yritän muistuttaa itseäni, että vielä on sydäntalvi eikä suinkaan maaliskuu. Samaan aikaan rannikon turistikaupungeissa vuodenajasta ei voi erehtyä: kaikki kaupat ja ravintolat ovat kiinni ja yhdenkin liikkuvan ihmisen näkeminen on saavutus. On niin harmaata, että jopa rantakatujenJatka lukemista ”Alkuvuoden ajatuksia”

Paluu x2

Palasin jouluksi Suomeen. Kotimatkalla Ranskan harmaan maaseudun vilahdellessa ikkunan takana kuuntelin joululauluja, niitä sellaisia, joissa lauletaan jouluksi kotiin palaamisesta. Miten ne tuntuivatkaan erilaisilta tänä jouluna! Pariisissa CDG:n lentokentällä söin ylihinnoiteltua foccaciaa ja liiketunnistimella toimiva vessa veti itsensä kahdesti ennen kuin ehdin edes istahtaa. Koko päivän matkustamisen jälkeen minä ja muut kalpeat lattioihin tuijottelevat suomalaiset laskeuduimmeJatka lukemista ”Paluu x2”

Arkea ja juhlaa

Joululoman alkamisen kunniaksi ajattelin kertoa, miltä tavalliset viikkoni täällä ovat näyttäneet. Maanantaisin emme työskentele lainkaan työpaikoillamme, sillä päivä on pyhitetty ranskan opiskelulle. Aamupäivällä osallistumme paikallisen työväenopiston ranskantunneille, joilla minä olen ainoana meistä vapaaehtoisista edistyneimpien ryhmässä. Tunneilla on joka viikko eri aihe (ranskalainen terveydenhuoltojärjestelmä, kulttuurierot, kirjallisuuden lajityypit tms.), josta keskustelemme tai väittelemme. Toisinaan kirjoitamme tekstejä taiJatka lukemista ”Arkea ja juhlaa”

19

Täytin eilen 19. Juhlahumun keskellä pohdin sitä, missä kehityin 18-vuotiaana ja mitä oivalluksia tein. Yksi nousi ylitse muiden: kokemus keskeneräisyydestä ja valmiudesta. Olen mielestäni menossa oikeaan suuntaan, vaikka huomaankin yhä ajattelevani, että en ole tarpeeksi valmis puhumaan rikkinäistä ranskaani, tekemään päätöksiä klementiinilajikkeiden välillä tai tulevaisuuttani koskien tai sanomaan mitä mietin. Ranskaan lähtiessäni ajattelin, että enJatka lukemista ”19”

Tarinoita marraskuulta

Kuten aiemmin kirjoitin, minulla on monia kertomattomia tarinoita marraskuulta. Halusin koota niistä parhaita paloja tänne. Joitakin aion kyllä säästää niin, että saan kertoa niitä kolmekymppisenä kyllästymiseen saakka kaikille tutuille ja tuntemattomille. Ensimmäisen maailmansodan päättymispäivänä 11.11. päätimme lähteä muiden vapaaehtoisten kanssa läheiseen kansallispuistoon (Parc naturel régional d’Armorique) luontoretkelle, sillä päivä on Ranskassa kansallinen vapaapäivä. Menomatkalla näimmeJatka lukemista ”Tarinoita marraskuulta”